Kesäinen kaupunki hiljenee, luonto ei

Kevät oli tänä vuonna myöhässä runsaslumisen talven jälkeen, ja se on näkynyt myös luonnossa. Luonnolla on kuitenkin tapana ottaa kiinni menetetty aika, joten lyhyen kevään jälkeen ollaan jo normaalissa aikataulussa. Kiritty aikataulu tarkoittaa kuitenkin sitä, että monet työvaiheet, joita tavallisena keväänä voi jaksottaa pidemmälle aikavälille, pitää tehdä nyt samaan aikaan. Etenkin tämä näkyy vieraslajien torjunnassa ja erilaisissa niittotöissä.

Ruovikossa piilee mahdollisuus

Järviruoko on mainio katemateriaali. Näin totesin Hämeen ammattikorkeakoulun opinnoissa 2020–2021 tekemässäni opinnäytetyön katekokeilussa, jossa vertasin talvileikatun järviruo’on toimivuutta viheralueiden katemateriaalina, verrokkina männyn kuorikate. 

Hiekankierrätys – mikä siitä tekee niin vaikeaa?

Kevään koittaessa herää leskenlehtien ohella myös jokavuotinen keskustelu hiekoitushiekoista, paitsi niiden keräyksestä ja käsittelystä, myös enenevissä määrin loppusijoituksesta ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Hiekan hyödyntäminen uudelleen ei kuitenkaan vielä ole aivan yksinkertaista.

Kesäduunin kautta ammattiin

Kohta taas kajahtavat kouluissa kevätlaulut ja nuoret kirmaavat kesälaitumille. Osa heistä on jo kiikaroinut tulevaisuuteensa ja hakeutunut meille Staralle töihin. Kaupunkilaisille he näyttäytyvät katukuvassa kitkemässä ja istuttamassa kasveja, nurmikkoja ajamassa ja haravoimassa sekä työmailla rakennusapulaisina.  

Kaikenkarvaiset kaverit kaupungissa

Keväisen koiran*piip*keskustelun nostaessa taas päätään jäin miettimään. Meidät staralaiset koetaan usein kovien pintojen puunaajina ja rakennetun ympäristön hoitajina, lumen auraajina. Mutta itse asiassa me puuhastelemme paljonkin eläinystäviemme kanssa. Iso osa siitä työstä on sellaista, mitä moni ei edes huomaa.

Luontovalvojasta on moneksi

Varmaan jokainen meistä pohtii välillä, että onko tämä työ se mitä haluan tehdä eläköitymiseen saakka vai voisinko vielä opiskella uuden ammatin. Tällaisia pohdintoja tein itsekin kuutisen vuotta sitten ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä olinkin koulun penkillä opiskelemassa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa.

Opintojen lomassa hain Staran ympäristönhoitoon työharjoitteluun ja pääsin vielä samana kesänä tekemään luontovalvojan töitä Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueille ─ ja sillä tiellä ollaan. Paluuta entiseen työhön ei enää ollut. Kokeilin kyllä ja hyvä niin, joten ei jäänyt sekään mietityttämään.

Digitalisaatiota meille ja teille

Herään aamukuudelta keittämään kahvia – tämänkin työpäivän tavoitteena on rakentaa Helsingin tavoitteiden mukaisesti maailman toimivinta ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävää kaupunkia.