Kunnissa tuskaillaan sitä, kuinka palveluiden taso
voitaisiin säilyttää samalla kun etsitään säästökohteita. Tässä meillä on kaksi
ydinhaastetta, joista toinen on tiedon jakaminen laajasti ja toinen on
kuntatekniikan erilaiset käytännöt. Kunnat ovat erilaisia ja siksi yhdelle
onneton ratkaisu voikin olla toiselle lottovoitto. Joskus toimiva ratkaisu voi löytyä omasta
kunnasta, mutta eri sektorilta – kannattaa kurkistaa aidan toiselle
puolelle.
Höyläyksen jälkeen tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua
ja kokeiluja, joilla järjestää julkinen kuntatekniikan
palvelu uudella tavalla. Pilotteja suunnitellaan ja tehdään
eri kaupungeissa. Kuntatekniikan ala voisi helposti olla yksi tuottavuuden
edelläkävijöistä kuntasektorilla.
Tiedon jakaminen haasteena
Ongelmamme on, että nyt jokaisen kunnan
tekninen sektori käyttää rahaa ja resursseja kehittääkseen omanlaisensa ja
uuden tuottavuuden parantamismallinsa. Käytän tarkoituksella sanaa ongelma,
koska asia on minullekin veronmaksajana ongelma. Väitän, että suuri osa tästä
rahasta voitaisiin säästää ja käyttää vaikkapa perustehtävän hoitoon, eli
veronmaksajien tarvitsemaan palveluun. Kahdenkymmenen suurimman kaupungin
KEHTO-foorumi on yksi hyvä esimerkki siitä yhteistyöstä, jolla voidaan yhdessä
tutkia ja kokeilla uusia malleja. Vastaavan kaltaisella yhteistyöllä myös
pienemmät kunnat voivat löytää juuri heille sopivia malleja.
Miten tätä ongelmaa voitaisiin lähteä ratkomaan? Miksi
Suomen kuntien teknisen sektorin pitää itse keksiä pyörä jatkuvasti uudelleen?
Olemme ongelman ytimessä – me tiedostamme kaikkialla saman ongelman, mutta emme
sitä, onko joku jo keksinyt siihen yksinkertaisen ratkaisun. Siitä syystä
verorahoja käytetään ”kehittämisen tyhjäkäyntiin”.
Suurin haasteemme on tiedon jakaminen. Meillä on kaksi
ydinhaastetta, joista tärkein on tiedon jakaminen laajasti. Toinen haaste on
kuntatekniikan erilaiset käytännöt. Tartun tässä kuitenkin ensimmäiseen
haasteeseen: Joku saattaa käydä ulkomailla opintomatkalla ja havaitsee jonkin
toimivan seikan, mutta se ei toimikaan kotikunnassa. Seikka voisi kuitenkin
toimia kymmenissä muissa kunnissa, mutta siellä ratkaisusta ei tiedetä - eikä
saada tietää, ellei kuntatekniikan sektorilla ole kanavaa, josta tiedon voisi
saada. Kaikkien ei ole järkevääkään lähteä etsimään ulkomaailmasta samaa
ratkaisevaa tietoa.
Yksinkertaisia ratkaisuja voi löytää myös toiselta
toimialalta. Esimerkiksi pelastustoimi on osoittanut erinomaista kyvykkyyttä
toiminnan tehostamisessa laadun parantuessa. Kannattaisiko meidänkin katsoa
hieman omista siiloistamme ulos? Omasta kunnastakin voi löytyä hyviä käytäntöjä
”korttelin päästä” ja käytännössä maksutta. Ei muuta kuin aktiivisesti
ulkoilemaan ja tutustumaan eri toimialojen käytäntöihin! Saattaa olla, että
vastapuolikin saa jotain uutta lyhyestäkin tutustumiskäynnistä.
Kuntien tekninen sektori hakee osaltaan ratkaisuja
tuottavuuden nostoon. Juustohöyläys ei kuitenkaan ole enää ratkaisu, vaan
tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Kehittämällä yhteistyöverkostoja ja avointa
tiedonjakamista voimme saavuttaa parempia tuloksia säästövaatimuksien
paineessa, ilman että kuntalaisten veroeuroja käytetään päällekkäiseen
kehittämistyöhön.
Kuntatekniikan ja infra-alan monihattuinen
kansainvälinen konkari sekä Helsingin
ydintoimintoihin intohimoisesti suhtautuva
maalaisjärkinen insinööriplanttu, joka
virkatyössä käyttää titteliä
kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtaja.
#starahelsinki #luottokumppani #helsinki #tuottavuus #kaupunkitekniikka #kuntatalous
No comments:
Post a Comment