Tulin aikoinaan yksityiseltä puolelta tuomaan yksityisen puolen ajattelua julkiseen hallintoon. Yllätyksekseni asiat julkisella puolella olivatkin aika hyvällä mallilla. Ammattitaitoa riitti ja työtä pelkäämättömiä oli yllin kyllin - toisin kuin monet uskovat. Ongelmia aiheutti ennemminkin byrokratia, hankintalaki ja tietojärjestelmät.
Asuin aiemmin Kalliossa, Karhupuiston läheisyydessä. Aina kun aurinko pilkahti esille, kaupunkilaisia rynnisti sankoin joukoin Alkon kautta - ironisesti - raittiusaktivisti Matti Heleniuksen mukaan nimettyyn puistoon juhlimaan.
Aamuviideltä kenttä näytti taistelutantereelta: maassa lojui rojua, roskaa ja muutama juhlinnassa kaatunutkin. Ennen kuin kaupunki oli herännyt, paikalle saapui Staran puistoväki ja tarttui toimeen. Hetkessä puisto alkoi näyttää jälleen entiseltään!
Näkymätöntä työtä
Kun kaupunkia pidetään kunnossa, se pyritään tekemään huomaamattomasti ja haitattomasti, mikä usein tarkoittaa myös näkymättömästi. Kunnossapito tapahtuu usein öisin, maan alla tai kun muut ovat töissä.
Osaammeko arvostaa työtä, jota tehdään, kun kukaan ei sitä näe?
Onko niin, että ylipäätään arvostamme turhan vähän heitä, jotka auttavat eniten arkemme sujumisessa? Staralaiset ovat hyvin sitoutuneita pitämään kaupunkiympäristön kunnossa. Lisäksi päiväkodin työntekijät pitävät huolta pikkulapsistamme, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö terveydestämme ja koulujen henkilöstö lastemme kehittymisestä.
Joskus näkymätön työ muuttuu näkyväksi. Esimerkiksi katuliikenne joudutaan katkaisemaan tietyön vuoksi. Autojonon madellessa aamuruuhkassa julkinen toiminta alkaa harmittaa kaupunkilaista, minua itseäni myös. Turhautuminen siinä hetkessä on ymmärrettävää, mutta onkohan reaktio hieman liioiteltu? Loppujen lopuksi, yhteistä hyvää siinä rakennetaan.
Tehokkuuden vaatimus ja yli 500 velvoitetta
Julkisella puolella on usein huono maine, mutta ei se niin kaksista aina yksityiselläkään ole. Sen tietävät kaikki, jotka ovat tehneet töitä yksityisellä puolella. On myös hyvä muistaa, että julkisellakin puolella tavoitellaan jatkuvasti tehokkuutta. Kouluja johdetaan pelkän rehtorin ja koulusihteerin voimin. Tehokasta eikö vain, ehkä jopa liiankin tehokasta? Julkisessa sairaanhoidossa esiintyy leikkausjonoja ja lääkärikäynnille joutuu odottamaan. Kyseessä on resurssien alimitoitus, ei laatuongelma. Kun yksityinen taho hoitaa ”ylimääräiset”, se saa tehokkaan maineen.
Eräässä kuntaseminaarissa kerrottiin, että ennen sotia kunnilla oli 40 lakisääteistä velvoitetta. Tänä päivänä velvoitteita on tullut 500 lisää. Näiden kaikkien velvoitteiden hoitaminen maksaa ja vaatii resursseja. Samasta kukkarosta eli veroeuroista kustannukset joka tapauksessa katetaan – olipa palvelun tuottajana julkinen tai yksityinen taho. Jos halutaan oikeasti säästää, nämä yli 500 eri velvoitetta tulisi käydä tarkasti läpi. Ovatko ne kaikki tarpeen?
Vähällä tehdään paljon
Arvostan paljon yksityisen puolen yrityksiä. Starallakin me ostamme yli puolet liikevaihdosta yksityisiltä tahoilta. Mutta arvostan myös julkisen puolen tekemistä. Olen nähnyt, kuinka vähällä niin monen täytyy tehdä niin paljon. Voiko ollakin niin, että verorahojamme käytetäänkin pääsääntöisesti aika hyvin?
Kehitettävää kuitenkin riittää. Starankin matka jatkuu määrätietoisesti kohti tuottavampaa työtä ja parempaa asiakaslähtöisyyttä. Kehitämme näitä puolia aktiivisesti ja tiedämme, ettemme ole valmiita. Pyrimme saamaan verorahat riittämään entistä paremmin. Samalla hoidamme tätä kaupunkia kuin omaamme konsanaan - suurella sydämellä.
Antti Rusko
jolla on pitkä tausta tuotannon johtamisesta.
Juuri nyt hän on kiinnostunut teknisen alan ja
julkisten organisaatioiden asiakaslähtöisyyden
kehittämisestä.
Rusko toimii asiakkuuspäällikkönä Starassa.
#starahelsinki #helsinki #kaupunki #arvostaminen #julkinensektori #kunnossapito #vihertyö #kehittäminen #asiakkuudet
Kuvituskuva: Veikko Somerpuro
Kivan kepeä kirjoitus. Harmi että vain harva käy sen lukemassa. Staralla työskennellessä olen huomannut että: aina on aikaa käydä kahvilla/vetää rööki/jauhaa shaibaa/hoitaa omia asioita/hoitaa muiden asioita. Aionkin jatkossa vetää tämän velttoilun, vötkyilyn ja töiden välttelyn aivan uusiin sfääreihin. Harmi että sitäkään ei kukaan huomaa. Yksityiseltä puolelta minäkin tulin Staralle, ja ensimmäiset viisi vuotta ihmettelin, miten puolen tunnin ruokatauko voi kestää 10.30 - 12.00.
ReplyDeleteIkävä kuulla, että olet tuollaista työajankäyttöä havainnut. Se ei ole hyvä Staran kilpailukyvylle tai uskottavuudelle ja tunnistat itsekin, että se vie motivaatiota muilta alas. Siksi sellainen tulisi kitkeä. Kirjoitin tämän tekstin kuitenkin sen takia, että valtaosin hoidamme työmme varsin hyvin ja tehokkaasti ja toivoisin parempaa tasapainoa todellisuuden ja mielikuvien väliin. Että meidän lukuisat ahkerat ja aikaansaavat olisivat mielikuvien perusta, eikä nuo muutamat alisuoriutujat.
ReplyDeleteThis comment has been removed by the author.
ReplyDeleteKaikkihan sen "työ" ajankäytön on nähneet. Staran kilpailukyky on punnittu ja kevyeksi havaittu. Uskottavuus on rakennusviraston aikaista tasoa. Työntekijöiden isoin motivaattori näyttäisi olevan pieni, mutta säännöllinen palkka. Rikkaruohoja on organisaation joka tasolla niin paljon ettei edes roundup auta, saati kitkeminen. Koska työntekijöiltä ei voi kovin kummoisia vaatia, varmaan "hommat" tulee hoidettua, sitten kun tulee. Asiat on niinkuin ne näyttää. Ulkoa katsottuna näyttää siltä että niitä alisuoriutujia riittää ja riittää.
ReplyDelete