Työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa yhteiskunnassa

 

Monet innovaatioiden ja tulevaisuuden tutkijat esittävät, että koulutus siirtyy entistä enemmän työpaikoille. Työ ja oppiminen muodostavat aikaisempaa tiiviimmän kokonaisuuden. Emme elä enää sellaisessa maailmassa, jossa ensin käydään koulut ja sitten siirrytään työelämään soveltamaan opittua. Enää ei riitä sekään, että työ ja koulutus vuorottelevat. Nyt työ ja oppiminen ovat saman asian kaksi eri puolta. 

Vain hieman kärjistäen voidaan sanoa, että koulu antaa valmiuksia oppia oppimaan, kuten matematiikan ja kielten perusteet. Varsinainen oppiminen alkaa sitten työelämässä osana työtä.

Hintamyynnistä arvomyyntiin

Pieni tehtävä: Listaa viisi asiaa, joiden haluat olevan kunnossa ravintolassasi, kun jätät sen pitkän loman ajaksi sijaisen huostaan. Tee nyt uusi harjoitus: Mieti nyt mitkä viisi asiaa määrittävät valintaasi, kun haluat viedä ystäväperheen illalliselle johonkin ravintolaan?

 

Arvaanko oikein, ettei näissä eri listoissa ollut montakaan samaa asiaa?

Vähemmän siiloja, enemmän vuorovaikutusta

"Saan näppylöitä, kun joku puhuu siiloista!", puuskahti kollegani, kun puhuin siilojen purkamisesta. Kollega jatkoi: "En ymmärrä ollenkaan, miksei liiketoimintayksiköllä saisi olla omia tavoitteita ja omia kehittämishankkeita." En ymmärrä minäkään, jos siiloilla tarkoitetaan, ettei yksiköillä saa olla omia tavoitteita ja omaa kehittämistä.

Tuottavuutta rajoja rikkomalla

Kunnissa tuskaillaan sitä, kuinka palveluiden taso voitaisiin säilyttää samalla kun etsitään säästökohteita. Tässä meillä on kaksi ydinhaastetta, joista toinen on tiedon jakaminen laajasti ja toinen on kuntatekniikan erilaiset käytännöt. Kunnat ovat erilaisia ja siksi yhdelle onneton ratkaisu voikin olla toiselle lottovoitto.  Joskus toimiva ratkaisu voi löytyä omasta kunnasta, mutta eri sektorilta – kannattaa kurkistaa aidan toiselle puolelle.

Mestareista, amiraaleista ja insinööreistä

Delft, Hollanti, 1665. On aurinkoinen toukokuun aamu. Ateljeessa sekoittuu kevään ja öljyvärien tuoksut. Taulu nimeltä Tyttö ja helmikorvakoru on juuri valmistunut ja kuivumassa. Siitä tulee yksi historian kuuluisimmista maalauksista.

Arboristi toivoo puulle terveyttä ja pitkää ikää

Tänä vuonna kaupunkiluonnon tärkeys korostui, kun elimme koronan vuoksi poikkeusaikoja. Kun luonto heräsi kohinalla lämpeneviin ja piteneviin päiviin, hakeutuivat kaupunkilaiset lähimetsiin, puistoihin ja rannoille. Millaisia nämä kokemukset olisivatkaan olleet ilman puita: puut ovat erottamaton osa kaupunkiympäristöä.

Puut luovat ympärilleen viihtyvyyttä, sitovat ilman hiukkasia, auttavat hulevesien käsittelyssä ja viilentävät kaupungin katuja kesäisin. Ihmisten lisäksi monet kaupunkiluonnon eliöt hyötyvät puista.

Vaatiiko oppiminen pakkoa?

Epämukavuuden sietämistä, entisen arjen kaipuuta ja uuden oppimista. Kaipaan toimiston käytäviltä kuuluvia askeleita, puhetta ja naurua sekä toimistokoiran tassujen rapinaa. Tennispallon heittäminen kotitoimiston seinään ei korvaa sen heittämistä toimistokoiralle. Lisäksi kaipaan Nokian 3210 -puhelintani.